Palvelimet

Hidas palvelin: yleisimmät syyt ja ratkaisut

”Sivu on hidas” on yksi yleisimmistä valituksista ja samalla yksi epämääräisimmistä. Hitaus voi johtua palvelimesta, tietokannasta, sovelluksesta, verkosta tai jopa selaimesta. Jos syytä ei löydetä, yleensä ostetaan isompi palvelin. Joskus se auttaa, usein ei.

Ensimmäinen askel on ymmärtää, missä aika kuluu. Vasta sitten kannattaa muuttaa mitään.

Ensin: onko hidas palvelin vai sivu?

Avaa selaimen kehittäjätyökalut (F12) ja katso verkko-välilehteä. Ensimmäinen pyyntö, joka tuo HTML:n, näyttää, kuinka kauan palvelin valmisteli vastausta (TTFB eli aika ensimmäiseen tavuun).

  • Jos ensimmäinen pyyntö kestää yli sekunnin, ongelma on palvelimessa, tietokannassa tai sovelluksessa. Siitä kertoo tämä kirjoitus.
  • Jos ensimmäinen pyyntö on nopea, mutta sivu latautuu silti hitaasti, ongelma on yleensä kuvissa, skripteissä tai kolmansien osapuolten palveluissa. Siitä on kirjoitus sivuston nopeus: näin mittaat ja parannat sitä.

Yleisimmät syyt palvelimen puolella

1. Hitaat tietokantakyselyt

Tämä on yleisin syy. Kysely, joka toimi nopeasti tuhannella rivillä, hidastuu miljoonalla rivillä. Yleensä puuttuu indeksi tai kysely lukee enemmän tietoja kuin tarvitaan.

Miten löytää: ota tietokannassa käyttöön hitaiden kyselyjen loki (PostgreSQL:ssä log_min_duration_statement, MySQL:ssä ja MariaDB:ssä slow_query_log). Muutaman tunnin päästä näkyy, mitkä kyselyt vievät aikaa. Usein syyllisiä on yksi tai kaksi.

2. Muisti loppui

Jos palvelimella ei ole tarpeeksi muistia, järjestelmä alkaa käyttää kiintolevyä muistin sijaan (swap). Levy on moninkertaisesti muistia hitaampi, joten kaikki hidastuu kerralla.

Miten löytää: komento free -h näyttää, kuinka paljon swapia käytetään. Jos jatkuvasti, tarvitaan joko lisää muistia tai pitää vähentää sitä, mitä sovellus ja tietokanta ottavat kerralla muistiin.

3. Väärin asetettu verkkopalvelin tai PHP

Oletusasetukset on tarkoitettu keskivertotilanteeseen. Jos PHP-FPM sallii liian vähän samanaikaisia prosesseja, pyynnöt odottavat jonossa. Jos liian monta, muisti loppuu. Sama koskee Nginxin ja Apachen työprosesseja.

Miten löytää: verkkopalvelimen virheloki kertoo yleensä suoraan, jos prosessiraja tuli täyteen.

4. Välimuisti puuttuu

Jos jokainen sivun avaus saa sovelluksen laskemaan saman asian uudelleen, palvelin kuormittuu turhaan. Välimuisti voi olla monella tasolla: sivuvälimuisti, tietokantakyselyjen välimuisti (esimerkiksi Redis) ja PHP-koodin välimuisti (OPcache).

5. Robotit ja hyökkäykset

Usein hitauden syy on se, että suuri osa liikenteestä ei ole oikeita kävijöitä. Aggressiiviset indeksointirobotit, salasanojen arvailu tai palvelunestohyökkäys voivat viedä suurimman osan palvelimen resursseista.

Miten löytää: katso verkkopalvelimen käyttölokia. Jos jokin IP-osoite tai käyttäjäagentti tekee tuhansia pyyntöjä minuutissa, syy on löytynyt.

6. Levy on hidas tai täynnä

Vanhoilla palvelimilla tai halvoilla virtuaalipalvelimilla levy voi olla pullonkaula. Lähes täysi levy tekee jotkin tiedostojärjestelmät huomattavasti hitaammiksi.

7. Vanhentuneet ohjelmistot

Vanha PHP, vanha tietokantaversio tai vanha käyttöjärjestelmä. Uudemmat versiot ovat usein huomattavasti nopeampia, erityisesti PHP:n kohdalla. Jos palvelin pyörii vanhalla Ubuntulla, päivityksestä on kirjoitus vanha Ubuntu palvelimella: päivitys uuteen LTS:ään.

Miksi isompi palvelin ei aina ole ratkaisu

Jos syy on puuttuva indeksi, kaksi kertaa nopeampi palvelin tekee hitaasta kyselystä vain vähän vähemmän hitaan. Kuukauden päästä, kun tietoja on enemmän, ongelma on palannut ja lasku on isompi. Jos syy on robotit, ne syövät myös isomman palvelimen resurssit.

Isompi palvelin on oikea ratkaisu silloin, kun asetukset ovat kunnossa ja kuorma on oikeasti kasvanut. Sen saa selville vain mittaamalla.

Miten tutkin hitautta

  1. Mittaan, missä aika kuluu: verkkopalvelin, sovellus vai tietokanta.
  2. Käyn lokit läpi: hitaat kyselyt, virheet, epäilyttävä liikenne.
  3. Tarkistan resurssit: muisti, levy, prosessori ja miten ne muuttuvat ajan myötä.
  4. Korjaan suurimman syyn ja mittaan uudelleen. Usein yksi muutos riittää.
  5. Otan valvonnan käyttöön, jotta seuraava hidastuminen näkyy ennen kuin asiakkaat valittavat. Mitä seurata, kerron kirjoituksessa Linux-palvelimen valvonta.

Ylläpidän Ubuntu-, Debian- ja RHEL-perheen palvelimia, Nginxiä ja Apachea, PostgreSQL:ää, MySQL:ää ja MariaDB:tä sekä Dockeria. Jos palvelimesi on hidas eikä syytä ole löytynyt, katso Linux-palvelinten ylläpito tai kuvaile ongelma.

Lue myös

Liittyvät palvelut

Kuka huolehtii palvelimestasi?

Asennus, päivitykset, varmuuskopiot ja valvonta — Linux-palvelin, jonka takana on joku, jolle voi soittaa.